Vierailin tällä viikolla eräässä Helsingin keskustassa sijaitsevassa peruskoulussa tapaamassa viittä ysiluokkalaisten ryhmää aiheena työnhaku ja sosiaalinen media. Heidän työelämään tutustumisjaksonsa olivat juuri päättyneet, joten aihe oli hyvin ajankohtainen.
Kokemukset TET-jaksolta vaihtelivat laidasta laitaan. Negatiivisia palautteita emme ehtineet pitkään käsittelemään, mutta osan kohdalla tuli mieleen, olisiko työnantaja voinut panostaa TET-jaksolaiseen enemmän – he kun ovat tulevaisuuden työntekijöitä ja saavat jaksolla usein ensimmäisen kosketuksensa työelämään. Ensimmäisiä omia kokemuksiani oli aikoinaan taksvärkkipäivä vaateliike Seppälässä, jossa päivä vierähti henkareita järjestellen pahvilaatikoihin pölyisessä kellarissa. Kaupan puolelle en päässyt koko päivänä. Sittemmin en ole vaatekaupassa ollut töissä.
Työnhakua enemmän keskustelua herätti odotetusti sosiaalinen media. Kaikki tunsivat lukuisia kanavia ja kertoivat kokemuksiaan. Intoa, taitoa ja osaamista löytyi runsaasti, mutta tiedoissa oli myös petrattavaa, kun pohdimme asioita vähän syvällisemmin ja tulevaisuuden työnhaun näkökulmasta. Sosiaalista mediaa kun voidaan käyttää kavereiden kanssa seurustelun ja pelaamisen lisäksi erilaisissa työtehtävissä, työnhaussa ja oman ammatillisen osaamisen kehittämiseen.
Kysyin jokaiselta ryhmältä, onko joku (aikuinen) kertonut heille, miten kannattaisi toimia sosiaalisessa mediassa ja mitä kannattaa ottaa huomioon. Vain muutama vastasi, että ”joo, äiti on kieltänyt, mutta en huoli sitä edes kaveriksi” tai ”sisko on kertonut”, mutta perheenjäseniä tai yksittäistä opettajaa lukuun ottamatta kukaan ei myöntänyt, että olisi saanut muualta konkreettisia neuvoja. Peruskoulussa käydään kyllä läpi netikettejä ja mediakäyttäytymistä, mutta pitäisikö niihin sisällyttää myös someketti?
Työnantajat suunnittelevat ja osa myös toteuttaa some-ohjeistuksia työntekijöilleen, jotka ovat kuitenkin pääasiassa aikuisia ihmisiä, mutta kenen kuuluu ohjeistaa koululaisia? Pelkästään vanhempien? Jos vanhemmat ovat täysin somevastaisia eivätkä edes tiedä, mistä on kyse, nuoret jäävät täysin omilleen.
Kouluvierailu oli hyvin antoisa ja toivon, että muutama konkreettinen vinkki jäi myös teinien mieleen. Ainakin moni alkoi innokkaasti googlettamaan omia nimiään ohjeeni mukaan, ja moni kävi läpi myös muiden perheenjäsentensä nimiä. Toivottavasti niistä ei löytynyt mitään yllättävää…
Jätä kommentti