Blogi

Sosiaalinen media rekrytoinnissa ja työnantajamielikuvan kehittämisessä – tuloksia

Kysely on nyt suljettu ja ohessa ensimmäistä yhteenvetoa tuloksista. Kiitos kaikille vastaajille!

Kyselymme sosiaalisen median hyödyntäminen rekrytoinnissa ja työnantajamielikuvan kehittämisessä sai mukavasti vastauksia, lähes 500. Suurin vastaajaryhmä oli pienistä yrityksistä (1-10 hlö, 28,3 %). Toimialoista  parhaiten edustettuina ovat teollisuus, tukku- ja vähittäiskauppa, informaatio ja viestintä, koulutus sekä muu palvelutoiminta. Nämä alat edustavat noin 68 % vastaajista. Vastaajien roolit vaihtelevat toimitusjohtajasta, yrittäjään ja henkilöstöjohdosta markkinointi-, myyntijohtoon.

Kysyttäessä rekrytoinnissa hyödynnettäviä kanavia, nousi omat internetsivut käytetyimmäksi kanavaksi. 76 % vastaajista käyttää omia internetsivuja rekrytointikanavana. Heti perässä tulee henkilöstö ja puskaradio (65 %), jonka jälkeen lähes yhtä suosittuina on työministeriön mol.fi (57 %) ja sanomalehdet (55 %).

Sosiaalinen media oli käytössä kolmasosalla vastaajista ollen suuruusluokaltaan lähes yhtä suosittu rekrytointikeinona kuin Monster, Oikotie ja suorahaku. Jälkeen jäivät netin muut työpaikkasivut ja ammattilehdet, noin 25 % käyttöasteella.

Rekrymedian valintaa ei nähty useista vaihtoehdoista huolimatta hankalaksi (69,4%) ja jos joitain medioita vältetään, ovat ne yleensä sanomalehdet ja muut kalliit mediat.

Kahdeksan vastaajaa näki, ettei sosiaalinen media tuo mitään lisäarvoa rekrytointiin. Viidesosa vastaajista ei osannut ottaa kantaa asiaan. Hieman, jonkin verran, paljon tai erittäin paljon lisäarvoa näki 76,4% vastaajista. Vaikka sosiaalinen media tuokin lisäarvoa rekrytointiin, sen roolia rekrytointikanavana piti suurena vain 8,1% vastaajista. Pääasiassa sosiaalisella medialla nähtiin pieni rooli (34,6%) rekrytoinnissa. Tällä hetkellä sosiaalisen median rooli Suomessa rekrytointikanavana on siis avustava.

Sosiaalisen median hyödyntämisellä rekrytointikanavana ei näyttänyt olevan korrelaatiota saapuneiden hakemusten määrään tai hakijoiden sopivuuteen. Lähinnä ongelmat näissä asioissa olivat yrityksen kokoon liittyviä. Pienillä yrityksillä oli hankaluuksia saada riittävästi hakemuksia oikeilta ihmisiltä ja heillä myös rekrytointi jäi toteutumatta useammin kuin isommilla yrityksillä.

2 kommenttia artikkelissa 'Sosiaalinen media rekrytoinnissa ja työnantajamielikuvan kehittämisessä – tuloksia'

Trackbacks

  1. Sosiaalinen media rekrytoinnissa ja työantajankuvan rakentamisessa « Intosome
  2. Sosiaalinen media rekrytoinnissa – mitä tulisi huomioida? | Gemilo blog

Jätä kommentti